Taustaa elokuvan tarinasta

Talvisodasta jatkosotaan

Kun Suomi oli hävinnyt Neuvostoliittoa vastaan käymänsä talvisodan keväällä 1940, toinen maailmansota Euroopassa jatkoi laajentumistaan. Neuvostoliitto miehitti kesäkuun aikana Viron, Latvian ja Liettuan.  Saksa hyökkäsi Tanskaan, Norjaan ja Ranskaan ja miehitti nämä maat. Saksan ja Neuvostoliiton välisten sopimusten mukaan Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Tämän jaon seurauksena Neuvostoliitto pyrki aktiivisesti vaikuttamaan Suomen sisäpoliittisiin asioihin ja hallitsemaan Suomen poliittista tilannetta.

Euroopan tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton asenne Suomea kohtaan vaikeuttivat kaupankäyntiä. Sen seurauksena muun muassa elintarvikkeista ja sotilastarvikkeista oli pula. Samaan aikaan Suomen puolustusliitto Ruotsin kanssa kariutui Saksan ja Neuvostoliiton painostuksesta. Suomi oli jäämässä yksin kahden suurvallan väliin.

Alkuvuoden 1941 aikana tilanne Saksan ja Neuvostoliiton välillä muuttui. Saksa ryhtyi sotaan Balkanilla ja Afrikassa ja maihinnousu Isoon-Britanniaan kävi mahdottomaksi. Samalla Suomi muuttui Saksan silmissä kiinnostavaksi kumppaniksi. Suomi siirtyi Saksan vaikutuspiiriin. Saksa päätti hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomi muodostui tässä suunnitelmassa sille tärkeäksi kumppaniksi. Suomi ja Saksa tiivistivät poliittista ja sotilaallista yhteistyötään. Yhteistyö huipentui saksalaisten sotilaiden saapumiseen maahan ja yhteiseen suunnitelmaan hyökkäämisestä Neuvostoliittoon kesän 1941 aikana. Suomalaisten tavoitteena oli osallistua sotaan saksalaisten rinnalla ja saada takaisin talvisodan jälkeen rauhassa menetetyt alueet sekä luoda suojavyöhyke mahdollisia tulevia sotia varten.

Jatkosota

Saksa aloitti hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22. päivänä kesäkuuta 1941. Sotatila Suomen ja Neuvostoliiton välille ei syntynyt välittömästi, sillä suomalaiset olivat pyrkineet estämään saksalaisten hyökkäystoimet Suomen alueelta Neuvostoliiton tahdosta.

Kesäkuun 25. päivänä Neuvostoliitto katsoi, että Suomi osallistui sotaan Saksan kumppanina. Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan. Suomi julisti joutuneensa puolustussotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Kesän ja syksyn 1941 aikana Suomen armeija eteni saksalaisten kanssa voimakkaasti Neuvostoliittoon. Karjalan Armeija, johon Tuntematon sotilas -teoksen miehet kuuluvat, eteni Laatokan pohjoispuolella kohti Äänisjärveä ja Syväri-jokea. Syksyllä vallattiin Petroskoin kaupunki, joka nimettiin Äänislinnaksi. Jouluun mennessä suomalaiset olivat saavuttaneet tavoitteensa ja asettuivat puolustukseen Syvärillä. Alkoi asemasotavaihe.

Asemasodan aikana Syvärillä rintamalinjat pysyivät paikoillaan. Toiveet sodan nopeasta päättymisestä hiipuivat hiljalleen. Saksan menestys Neuvostoliittoa vastaan ei ollut toivotunlaista. Se heijastui myös suomalaisten sotilaiden arkeen. Elämä korsuissa sodan loppumista odotellessa oli tylsää ja kuluttavaa. Samalla kuitenkin sotatoimet aiheuttivat tappioita ja henkistä väsymistä. Asemasota jatkui talvesta 1941 aina kesään 1944.

Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto käynnisti voimakkaan suurhyökkäyksen Suomea vastaan. Hyökkäyksen pääpaino oli Karjalankannaksella sekä Äänisen pohjoispuolella. Voimakas hyökkäys uhkasi jättää suomalaiset mottiin Syvärillä. Tämän seurauksena suomalaiset aloittivat vetäytymisensä Syväriltä kohti Suomea. Asemasodan korsut ja asemat jätettiin käytännössä taisteluitta yli kahden vuoden asemasodan jälkeen.

Karjalan Armeija vetäytyi Syväriltä kohti Laatokan pohjoispuolta. Neuvostoliiton armeija tuli sen perässä. Joukot kävivät jatkuvaa viivytystaistelua ja pyrkivät pysäyttämään hyökkäyksen. Neuvostoliiton paine oli kuitenkin valtava ja aiheutti raskaita tappioita. Tuntematon sotilas -teoksen miehet osallistuivat torjuntataisteluihin muun muassa Vieljärven lähellä Purolinjalla sekä Tulemajoen ylittävällä sillalla.

Karjalan Armeijan torjuntataistelut huipentuivat Laatokan pohjoispuolella sijainneella U-Asemalla käytyihin taisteluihin heinäkuusta elokuuhun. Näitä taisteluita voi rajuudessaan verrata Tali-Ihantalan torjuntataisteluun, joka oli Pohjois-Euroopan suurin taistelu toisessa maailmansodassa. Neuvottelut rauhasta käynnistyivät elokuun loppupuolella 1944. Ne päätyivät aselepoon 4. syyskuuta 1944. Viimeiset jatkosodan tappiot koettiin vielä aselepopäivänä neuvostoliittolaisten tykistökeskityksissä.

Aselevossa ja sitä seuranneessa rauhassa suurin osa Suomen armeijasta kotiutettiin. Rauhanehtojen seurauksena Suomi julisti sodan Saksalle. Lapin sota käynnistyi 15. syyskuuta 1944.